Klimppisoppa; juuri sitä miltä se kuulostaa

Vielä on monta erilaista keittoa jäljellä kokeiltavaksi, mutta tänään vuoronsa saa klimppisoppa. Tämä on taas näitä ruokia, mitkä eivät välttämättä imagoltaan ole ihan niitä parhaimpia, sillä pelkkä nimi jo tuo vähän jännän maun suuhun. Mutta ei ole koiraakaan karvoihin katsominen, joten kokeillaan nyt kuitenkin. On tätä kuitenkin tehty lähes joka puolella Suomea aikojen saatossa.

Tätä keittoa varten tarvitsee taas pikaisesti käydä kaupassa, sillä naudanlihaa ei nyt sattunut olemaan jääkaapissa. Muita tarvittavia aineksia ovat meirami, sipuli, maustepippuri, suola ja persilja. Klimppejä varten puolestaan tarvitaan voita, maitoa, munaa, sokeria, suolaa ja vehnäjauhoja.

Aloitetaan keiton teko kiehauttamalla keittoliha kattilassa. Kaada siis kattilaan kaksi litraa vettä ja lisää lihat heti perään kylmään veteen. Kauho pois pinnalle muodostuva vaahto. Kun vaahtoa ei enää muodostu, niin voit heittääkin teelusikallisen meiramia, kaksi teelusikallista suolaa, kuusi maustepippuria ja persiljaa sekaan. Niin ja yksi sipuli pilkottuna pariin osaan. Kuoria sitä ei tarvitse, kunhan otat vaan kannat pois. Tähän keittoon tipahti vielä yksi lihaliemikuutiokin mukaan. Anna keiton hautua tuollainen 45-60 minuuttia, kunnes liha alkaa pehmetä.

Keiton hautuessa ehtii hyvin valmistaa klimpit, jotka siis käytännössä ovat eräänlaisia taikinapalleroita. Sulata voita pari ruokalusikallista, eli noin 20 grammaa. Lisää sen joukkoon kananmuna ja sekoita ne keskenään. Lisää kaksi teelusikallista sokeria, puolikas teelusikallinen suolaa, 2,5 desiä maitoa ja 4 desiä vehnäjauhoja. Sekoita kaikki keskenään.

Sitten kun lihat ovat ehtineet hautua tarpeeksi, ota ne pois liemestä ja leikkele niistä pienempiä palasia. Leikkaa samalla pois kaikki epämiellyttävät sitkeät kohdat. Siivilöi pois myös mausteet liemestä, ne kun ovat jo jättäneet makunsa siihen.

Nyt päästäänkin siihen jännittävimpää osuuteen, eli klimppien lisäämiseen. En ole vielä tähän päivään mennessä tajunnut täysin tätä näiden funktiota, mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa aukeaa. Eli pyörittele lusikalla taikinasta klimppejä. Klimpin voi ihan hyvin laskea keittoon lusikalla, sillä se irtoaa siellä hyvin ja jää liemeen lillumaan.

Kun olet pyöräyttänyt viimeisenkin klimpin keittoon (Oikeasti, miksei tälle ole keksitty jotakin houkuttelevampaa nimeä? Onhan se nyt toisaalta aika todenmukainen, mutta silti.), voit lisätä leikellyt lihat takaisin. Klimpit nimittäin kypsyvät samantien, kun ne veteen laskee. Silppua päälle vielä persiljaa, jos ei muuten niin esteettisistä syistä, ja nauti.

Nyt on sanottava, että vaikka tästä ei houkuttelevan näköistä varmaan saa millään, niin maku ei ole paha. Klimppejä hieman vierastin alussa, kun kokki vertasi niiden koostumusta sieniin. Maku kuitenkin muistuttaa enemmänkin pastaa, joten keiton syöminen ei ollut ongelma eikä mikään. Kyllä tätä toistekin syö ja klimppisoppa on nyt siirtynyt syötävien ruokien listalle.

Resepti:

(8 annosta)

500 g keittolihaa

2 l vettä

1 sipuli

1 tl meiramia

2 tl suolaa

6 maustepippuria

Persiljaa

Klimppeihin:

20 g voita

2,5 dl maitoa

4,5 dl vehnäjauhoja

1 kananmuna

2 tl sokeria

0,5 tl suolaa

Kaada vesi kattilaan ja lisää liha. Kiehauta ja kaavi pois muodostuva vaahto. Kun vaahtoa ei enää synny, lisää mausteet ja sipuli. Keitä kunnes liha pehmenee, vajaan tunnin verran. Poista liha liemestä ja pilko pienemmiksi palasiksi. Siivilöi pois mausteet ja sipuli. Sekoita klimppiainekset keskenään taikinaksi. Pyörittele lusikalla klimppejä kiehyvaan keittoliemeen. Lisää klimppien tekemisen jälkeen leikellyt lihat takaisin keittoon.

Perunalimppu täynnä haasteita

Perunalimppu... Ihan simppeli ja helposti tehtävä leipä. Tai niin sitä ainakin luulisi. Tämä kanssa oli vähän ongelmia, mutta aina ei kaikki voi mennä kuten Strömsössä. Toisaalta, olihan tässä pari sellaista kohtaa missä saatettiin mennä vikaan.

Käsitelläänpä nyt pikaisesti tätä epäonnistunutta kertaa, niin tietää sitten miten ei kannata ainakaan tehdä. Tai ainakaan siis kaikkia näitä yhdessä. Perunat raastettiin ja paistettiin pikaisesti pannulla voin kanssa, mikä periaatteessa ei välttämättä ollut huono juttu. Taikinan sekoittamisen jälkeen se sai nousta ja oleskella vähän turhankin kauan lämpimässä, useamman tunnin itseasiassa. Ei siis kannata tehdä taikinaa ennen töihiin tai kouluun lähtemistä. Todennäköisesti tästä syystä leipä maistui turhan happamalta. Ja viimeisenä kohtana, leipä jäi osittain raa'aksi, mikä ei sekään parantanut makuelämystä.

Ei-niin-onnistunut perunalimppu

Uusi erä vaan kehiin. Josko tällä kertaa onnistuisi paremmin. Aloitetaan perunalla. Kaapissa oli vielä yksi iso Rosamunda-peruna ja sen voi keittää kuorineen, jonka jälkeen se kuoritaan ja murskataan haarukalla. Pikaversiona voi perunan valmistaa mikrossa. Murskaamisen jälkeen päälle kaadetaan puolen litraa piimää. Seos lämmitetään vielä 42-asteiseksi kuivahiivaa varten. 

Pussillinen kuivahiivaa sekoitettiin kahdeksaan desiin vehnäjauhoja ja viiteen desiin ruisjauhoja. Sekoita jauho-hiivaseos lämpimään piimään ja vaivaa jonkin aikaa. Alusta taikina vielä voilla; 60 grammaa riittänee. Taikinan vaivaannuttua annetaan sen nousta kulhossa liinan alla noin tunnin verran.

Kohottamisen jälkeen taikinasta muotoillaan kaksi leipää ja anna niiden vielä kohota puolisen tuntia. Laita leipien kohotessa uuni lämpiämään 200:aan asteeseen ja paista leipiä kyseisessä lämpötilassa noin 40:en minuutin ajan. Valele leivät vielä uunista tultuaan siirappivesiseoksella. Tässä seoksessa oli vielä lisäksi ripaus suolaa.

Voitelun jälkeen leivät kannattaa jättää ilman liinaa jäähtymään. Näihin tuli kohtalaisen tumma pinta, mutta palaneelta leipä ei missään nimessä maistu. Perunaa olisi kenties voinut vähän lisätä, sillä se ei hirveän vahvasti tule esiin. Mutta toisaalta, maku voi vielä tulla paremmin esiin, jos malttaisi antaa leivän jäähtyä. Kaiken kaikkiaan tämä toinen "vedos" onnistui nyt ensimmäistä yritelmää paremmin.

Resepti: 

(2 leipää)

5 dl piimää 

1 pss kuivahiivaa

1 iso jauhoinen peruna (2-3 pienempää)

8 dl vehnäjauhoja

5 dl ruisjauhoja

60 g voita

Siirappia ja vettä voiteluun

Keitä peruna kuorineen. Kuori ja murskaa se haarukalla. Kaada piimä kuuman perunamurskan päälle ja laita mikroon. Lämmitä 42-asteiseksi. Sekoita jauhot ja hiiva perunan ja piimän kanssa. Vaivaa taikina ja alusta se voilla. Anna kohota tunnin verran liinan alla lämpimässä. Tee leivät ja anna niiden kohota vielä puolisen tuntia. Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Voitele siirappivesiseoksella, jossa on vielä ripaus suolaa.

Tomaattikeitto ihan alusta asti

Tomaattikeitto kuuluu niihin keittoihin, joita en itse ainakaan lapsuudessani ihan hirveästi muista nähneeni saati syöneeni, mutta myöhemmin se on tullut hyvinkin tutuksi. Kyseessä on kohtalaisen simppeli keitto, josta ei silti makua puutu. Lisäksi sitä on helppo taas muuntaa mieleisekseen. Joten mikäpä toimisikaan paremmin vaikkapa alkuruokana.

Keittoa varten tarvitaan kilo tomaatteja. Niihin tehdään ristikkäiset viillot kantapuolelle, jotta tomaatin voi avata kuten kukan. Sitä ei siis tarvitse avata, mutta jos näin haluaisi tehdä, niin nyt se olisi mahdollista. 

Kiehauta vettä ja ota kattila pois levyltä heti, kun vesi kiehuu kunnolla. Laita viillellyt tomaatit minuutiksi tähän kiehuvaan veteen, jonka jälkeen ne siirretään vaikkapa reikäkauhan avulla kylmään veteen. Tätä koko prosessia kutsutaan kalttaukseksi. Sen ansiosta tomaattien kuoret irtoavat helposti... tai ainakin näin olisi tarkoitus tapahtua. Jos prosessi vaikuttaa jotenkin vaikealta, niin tietystihän sitä voi ostaa valmista tomaattimurskaakin. Kaksi normaalinkokoista tölkkiä ajanee saman asian.

Kuorimisen jälkeen tomaattien voi antaa olla vähän aikaa, jotta ne ehtivät vielä jäähtyä, ellei kylmä vesi niitä ole jo jäähdyttänyt. Tässä välissä ehdit hyvin vaikka silputa sipulin ja valkosipulin. Yksi keskikokoinen sipuli käy hyvin ja valkosipulin suhteen pari kynttä riittänee. Jos tykkäät valkosipulista, niin voi sitä enemmänkin tietysti laittaa.

Laitappa kunnon nokare voita pataan tai kattilaan ja kuullota sipuli ja valkosipuli. Laita sekaan myös pari teelusikallista basilikaa; joko kuivattua tai kymmenisen lehteä tuoretta. Samalla voit lisätä hieman chiliä, jos tykkäät tulisemmasta keitosta.

Sipulien kuullottuessa ehtii hyvin pilkkoa tomaatit, kunhan muistaa vaan välillä sekoittaa kattilan sisältöä. Leikkaa tomaateista kovemmat kantaosat pois ja paloittele pienemmäksi. Lisää tomaatit kattilaan sipulien seuraksi ja keittele kymmenisen minuuttia. Kaada sekaan pieni purkillinen (n. 70 grammaa) tomaattipyreetä.

Kun tomaatit ovat porisseet kattilassa kymmenisen minuuttia, lisää puoli litraa kasvislientä sekaan. Anna hautua puolen tunnin verran. Tämän jälkeen keittoa voi käydä soseuttamaan. Sauvasekoitin toimii hyvin tähän tarkoitukseen.

Soseuttamisen jälkeen voidaan hoitaa maustaminen. Mustapippuria pari hyppysellistä, sokeria pari ruokalusikallista ja suolaa kaksi teelusikallista. Kermaa vielä sekaan pari desiä ja keitto on käytännössä katsoen valmista. Muista vain maistella välillä, että maut ovat juuri sellaiset kuin itse haluat.

Keitto on todella hyvää ihan sellaisenaan, mutta leipäkrutongit sopivat sen joukkoon hyvin. Ja miksei päälle voisi laittaa pienen tilkan kermaakin vielä. Keitto sopii tosiaan erinomaisesti alkuruuaksi, mutta jos ei hirmuinen nälkä ole, niin kyllä siitä saa ihan lounaankin.

Resepti:

1 kg tomaattia

1 keskikokoinen sipuli

2 valkosipulinkynttä

70 g tomaattipyreetä

2 tl basilikaa (tai 10 tuoretta lehteä)

0,5 l kasvislientä

2 rkl sokeria

1,5 tl suolaa

Mustapippuria

Valitse kilo tomaatteja. Tee kantapuolelle ristikkäiset viillot. Käytä niitä minuutin ajan kiehuvassa vedessä ja laita sen jälkeen kylmään veteen. Irrota kuoret. Pilko sipuli ja valkosipuli ja kuullota kattilassa voin kera. Lisää mausteet. Poista tomaattien kannat ja pilko tomaatit pienemmiksi. Lisää tomaatit sipulien seuraksi kattilaan ja kiehuta kymmenisen minuuttia. Kaada sekaan myös pieni purkillinen tomaattipyreetä. Lisää kasvisliemi ja anna hautua puolen tunnin verran. Soseuta keitto ja mausta. Lisää kerma, sekoita ja nauti lopputuloksesta.

Loppuun vielä pikainen lisäkaneetti. Lukijoiden reseptikilpailu on vielä avoinna ja huomasimme, että sähköpostiosoitteeseen oli päässyt kirjoitusvirhe, jonka muutamat ovat huomanneetkin. Tämä on nyt korjattu ja kilpailuun osallistuminen voi jatkua normaalisti. Lähettäkää siis haluamanne resepti osoitteeseen perinneruokaaprkl@gmail.com tai postitse osoitteeseen Perinneruokaa Prkl, PL 21, 00810 Helsinki.

Siskonmakkarakeitto vielä parempana

Siskonmakkarakeitto on varmaan näitä "uusperinteisiä" ruokia. Kaikki sen varmasti tietävät ja ainakin itselle se tulee mieleen, kun miettii jotain tyypillistä suomalaista ruokaa. Ilmeisesti se ei kuitenkaan ole ihan hirveän vanha ruoka. Eikä siitä nyt pikaisesti katsomalla kauheasti löytynyt mitään tietoa noin muutenkaan.

Perinteisestihän se valmistetaan niin, että ensin kuumennetaan lihaliemi, jonne sitten lisätään kasvikset ja perunat. Kun perunat ja kasvikset ovat kypsiä, niin sitten lisätään makkaran palaset mukaan ja annetaan kypsyä hetki. Nyt kuitenkin tehdään jotain kauhistuttavaa ja tehdään tästä muunnelma.

Tämä keitto tehdäänkin nyt niin, että ensin kiehautetaan lihaliemi, jonne sitten puserretaan makkarankuoresta lihaklönttejä. Kun olet lisännyt viimeisenkin klöntin kiehuvaan veteen, voitkin samantien ottaa ne sieltä pois. Nostele ne paistinpannulle, jossa on nokare voita ja ruskista. Ei siis tosiaankaan se perinteinen tapa.

Ruskistetut siskonmakkaraklöntit (on kyllä niin ruokahalua herättävä sana, että huh huh. Käytetäänpä makkarapaloja tästä eteenpäin) laitetaan johonkin kulhoon tai kippoon odottelemaan hetkeksi. Äläkä vain pese pannua tässä välissä, siitä nimittäin voidaan ottaa talteen kaikki makkaroista jääneet maut.

Makkarapalojen viettäessä laatuaikaa kipossa, pilkotaan kasvikset ja freesataan ne pannulla. Tähän keittoon tulee porkkanaa, selleriä, lanttua, palsternakkaa ja purjoa. Lähimmästä S-Marketista löytyy ainakin sellainen tuore pakkaus, mikä sisältää useimmat näistä kasviksista. Näin ei tarvitse lähteä ostamaan kaikkea erikseen, mutta ei myöskään tarvitse turvautua pakasteisiin jos ei niin halua tehdä. Laita tässä vaiheessa myös mausteet pannulle ja anna kasvisten ihan vähän ruskistua. Sen jälkeen kaadetaankin pannun sisältö lihaliemen sekaan.

Sitten annetaankin kasvisten kiehua vähän aikaa lihaliemessä. Riippuu täysin kuutioitujen kasvisten koosta kauanko tässä menee. Tämän keiton vihannekset ovat melkolaillakin pienenä, joten niiden kypsyminen ei kovin kauaa vienyt. Jos pinnalle näyttää muodostuvan vaahtoa, niin se kauhotaan pois. Niin ja perunat tietyst mukaan kattilaan, että ne ehtivät kypsyä myös.

Kun perunat ovat kypsiä, niin lisätään makkarat keittoon ja annetaan kiehua hetki. Loppusilauksena lisätään vielä persilja ja sitten onkin valmista. Keitto vaan pois levyltä ja syömään. Tai vähän aikaa kannattaa antaa jäähtyä, ettei suu pala.

En nyt muista, koska (jos koskaan) on itse tullut syötyä siskonmakkarasoppaa, joten vertailukohtaa ei itseltä hirveästi löydy. Kokki piti itse tätä kuitenkin parempana kuin sitä perinteistä versiota, ihan jo visuaalisista syistä. Makkaroiden koostumus ja ulkonäkö ovat paljon paremmat näin ja keitto kokonaisuutena oli oikein maukasta.

Resepti: 

500g siskonmakkaraa

500g perunaa

1 porkkanaa

50 g lanttua

50 g purjoa

50 g palsternakkaa

50 g selleriä

1,5l lihalientä (1,5l vettä ja 3 lihaliemikuutiota)

2 laakerinlehteä

10 maustepippuria

persiljaa

voita tai öljyä ruskistamiseen

Kiehauta lihaliemi ja puserra sekaan palasia makkarankuoresta. Kun viimeinenkin palanen on lisätty, ota makkarat samantien paistinpannulle ja ruskista. Ota ne seuraavaksi talteen johonkin kippoon. Älä pese paistinpannua tässä välissä. Pilko ja freesaa kasvikset voin kera samalla pannulla, missä makkarat ruskistettiin. Lisää mausteet pannulle. Kaada pannun sisältö lihaliemen sekaan. Lisää perunat ja anna kiehua kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää makkaranpalaset ja anna kiehua vielä hetki. Loppusilauksena lisää persilja. 

Vuokaleipä on yksinkertaista ja helposti muokattavaa leipää

Jälleen tekee leipää mieli. Nyt voisi tehdä jotain yksinkertaista ja sellaista, josta jokainen voi tehdä taas omanlaisensa version helposti. Vuokaleipä sopii tähän tarkoitukseen varsin mainiosti. Voit hyvinkin vapaasti lisätä siihen erilaisia siemeniä ja jyviä. Jauhojenkin kanssa on helppo kokeilla erilaisia yhdistelmiä.

Kaada kädenlämpöistä vettä taikinakulhoon ja lisää hiiva. Anna sen seota veteen, jonka jälkeen voit lisätä jauhoja ja hiutaleita. Älä tosin lisää vehnäjauhoja vielä tässä vaiheessa, ne pistetään vasta viimeisenä. Samaan syssyyn voidaan laittaa suola, siirappi ja öljykin. Sekoita jo vähäsen seosta tässä vaiheessa ja lisää sitten vasta vehnäjauhot. Nyt on hyvä aika viskellä sekaan myös kaikenlaisia siemeniä, jos niitä haluaa lisätä.

Sekoita taikinaa, kunnes ainekset ovat sekoittuneet hyvin. Tästä taikinasta ei kuitenkaan tule perinteisen jämäkkää taikinaa vaan se jää hyvinkin notkeaksi, lähes juoksevaksi. Anna taikinan kohota tunnin verran liinan alla.

Voitele vuuat valmiiksi ja kaada taikina vuokiin. Muista jättää hyvin tilaa, sillä leivät saavat kohota vielä hetken ennen uuniin menemistä. Uunissa ne myös kohoavat vielä aika hyvin. Ripottele päälle erilaisia siemeniä ennen leipien uuniin laittamista. Paista leipiä 175-asteisessa uunissa tuollainen 45 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä pintaan. Ota leivät pois uunista ja tarjoile.

Nämä leivät ainakin maistuivat todella hyviltä, eikä niistä meinannut jäädä mitään edes kuvattavaksi. Joten tätä voin kyllä suositella kokeiltavaksi. Kokki heitteli jos jonkinlaista ideaa, mitä tuohon voisi lisätä ja varmasti näitä tulee kokeiltua jossain vaiheessa. Tarvitsee vaan käydä siemenostoksilla ensin jossain. Periaatteessa voit siis laittaa sekaan lähes mitä vain siemeniä, yrttejä, juustoja, rusinoita ja vaikka mitä muuta. Vain mielikuvitus on (pääosin) rajana. 

Lisää bloggauksia löydät osoitteesta www.maku.fi/perinneruokaa-prkl.

Resepti:

(2 leipää)

6 dl vettä

6 dl vehnäjauhoja

3 dl ruisjauhoja

2 dl kaurahiutale

50g hiivaa

loraus siirappia

2 tl suolaa

0,5 dl öljyä

0,5 dl seesaminsiemeniä

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen hiiva. Lisää muut jauhot ja hiutaleet paitsi vehnäjauhot. Kaada sekaan myös suola, siirappi ja öljy ja sekoita keskenään. Lisää vehnäjauhot ja sekoita taikinaa, kunnes kaikki ainekset ovat sekoittuneet. Anna kohota tunnin verran. Voitele leipävuuat ja kaada taikina niihin. Anna vielä kohota puolisen tuntia ja ripottele päälle siemeniä. Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

Lohikeitto; pehmeän kermainen kalaherkku

Keittojen kuukausi ja mikäpä sen parempaa ja klassisempaa kuin lohikeitto. Ja jos mietitään terveysvaikutteita, niin kyllähän lohesta edelleenkin saa omega 3 rasvahappoja, jotka ovat hyväksi sydämelle. Aivan niin kuin Becel-mainos väittää. Ilmeisesti lohestakaan ei enää saa samanlaisia määriä omega kolmosta kuin aiemmin on saanut, tai ainakin internet vihjaa näin. 

Lohikeittoon et tarvitse hirveän paljon eri aineksia, sillä onhan se aika perusruoka. Tarvitset vain lohta, perunaa, porkkanaa ja maitoa pääaineiksi. Purjo, laakerinlehti, vehnäjauhot ja erilaiset mausteet... Niillä saadaan aikaiseksi loppusilaus.

Jos nyt käytäisiin tuumasta toimeen, sillä vatsa kurnii. Aloitetaanpa itseasiassa kuorimalla ja pilkkomalla perunat ja laittamalla ne kylmään veteen. Kuori sitten porkkana ja pilko se sekä purjo. Seuraavaksi vielä kuullotetaan vastakuoritut porkkana ja purjo maustepippurien ja laakerinlehden kera. Eli kattilaan vaan vähän voita ja kuullottamaan. 

Kun ainekset on kuullotettu, lisätään sekaan kuuma kalaliemi. Tämä siis edellyttää kalaliemen kuumentamista ensin. Kalaliemen saat tehtyä itse (edellisenä päivänä... nyt ei enää kannata sellaisesta haaveilla) tai sitten laitat yhteen vain kaksi kalaliemikuutiota ja litran vettä.

Jahka kuuma liemi ja kuullotetut ainekset ovat löyteneet toisensa, lisätään sekaan vähän aiemmin kuoritut ja pilkotut perunat. Keiton annetaan seuraavaksi kypsyä, kunnes perunat ovat melkein kypsiä. Tässä vaiheessa lisätään lohikuutiot ja annetaan hautua vielä muutama minuutti.

Ihan ei lopu vielä tämän keiton teko. Joukkoon kaadetaan seos, jossa kaksi ruokalusikallista vehnäjauhoja ja litra täysmaitoa sekoitetaan keskenään. Anna lohisopan porista vielä hetkinen, jotta myös jauhot kypsyvät.

Ihan vihonviimeisimpänä vaiheena keitto maustetaan suolalla ja tillillä. Ei tämä sen kummempia vaadi ja näin maut pysyvät mukavan puhtaina vielä. Lohikeitto onkin sitten näillä puheilla valmista, joten ei muuta kuin syömään. Ruisleipää pari viipaletta seuraksi ja hyvää on. Siis todella hyvää. Suolaa olisi saanut ehkä aavistuksen enemmän laittaa maustamisvaiheessa, mutta saa sitä lautasellekin lisättyä. Maku on ihanan pehmeä ja kermaisen oloinen.

Resepti:

(10 annosta)

8 keskikokoista perunaa

1 iso porkkana

1 pieni purjosipuli

500 g lohta

1 l kalalientä

1 laakerinlehti

runsaasti tilliä

1 tl suolaa

4 maustepippuria

1 täysmaitoa

2 rkl vehnäjauhoja

Kuori ja pilko perunat. Tee sama operaatio myös porkkanalle. Pilko purjosipuli. Kuullota kattilassa porkkana, purjo, maustepippurit ja laakerinlehti voin kera. Kaada joukkoon kuuma kalaliemi. Lisää sekaan perunat ja anna kypsyä, kunnes perunat ovat lähes kypsiä. Lisää lohikuutiot ja kypsennä muutama minuutti. Kaada joukkoon keskenään sekoitetut jauhot ja maito. Anna hautua vielä muutama minuutti, jotta jauhotkin kypsyvät. Mausta suolalla ja tillillä. 

Maa-artisokkakeitto ja kuorittavaa riittää

Maa-artisokkakeitto ei ole nykyään välttämättä mikään kaikkien tuntema kotiruoka, mutta maa-artisokat ovat silti rantautuneet paljon ennen perunaa Suomeenkin. Perunan tultua maa-artisokkien menestys heikkeni, sillä peruna taisi olla vähän helpompi käytettävyydeltään. Lisäksi se ilmeisesti säilyy pitempään, kuin maa-artisokka.

Kilosta kuorimattomia maa-artisokkia jäi vain 700 grammaa, kun ne on kuorittu. Nämä maa-artisokat eivät välttämättä olleet ihan siitä parhaimmasta päästä, että vähemmälläkin hävikillä voi päästä. Kun kuorit maa-artisokkia, niin laita ne sitä mukaa kylmään veteen, tai muuten ne tummuvat. Vähän niin kuin perunat. Pilko ne melko pieniksi ja pistä seuraavaksi palasiksi myös salottisipuli tai kaksi (koosta riippuen) ja valkosipulinkynsi. Salottisipuli on maultaan miedompi kuin perussipuli.

Kuullota pilkotut maa-artisokat, sipulit ja valkosipuli kevyesti paistinpannulla voin kera. Kokki oli niin innolla haistelemassa pannusta lähteviä tuoksuja, että läväytti naamansa liesituulettimen lasiin. Innokkuus lienee kuitenkin hyvä asia... Älä kuitenkaan siis ala ruskistaa maa-artisokkia ja muita vaan kyse on todellakin vain kevyestä kuullottamisesta.

Kuullottamisen jälkeen voit kipata pannun kattilaan, jossa odottelee puoli litraa kasvislientä. Se voi olla siis itse alusta tehtyä tai sitten kasvisliemikuutiosta tai vastaavasta. Lisää paistinpannulle tämän jälkeen desi vettä, huuhdo sitä vähän ja kaada vesi myös kattilaan. Kansi vielä kattilan päälle ja anna hautua kunnes maa-artisokat ovat pehmenneet.

Keiton hautuessa kattilassa voit erotella kananmunasta keltuaisen. Kokki rupesi jo sen verran pilkkua viilaamaan, että erotti vielä keltuaisen kuoretkin ja vain keltuaisen sisältö pääsi mukaan. Sekoita keltuainen ja kaksi desiä kermaa keskenään. Ei sen kummemmin tarvitse vatkata, kunhan ne vain sekoittuvat keskenään.

Soseutusvaiheessa voit lisätä vielä vettä sen mukaan, miltä itsestäsi niin tuntuu. Soseutuksen jälkeen voit lisätä kerma-keltuaisseoksen keittoon ja sekoittaa sen joukkoon. Nyt puuttuvat enää mausteet, joten lisää teelusikallinen sokeria, puolikas suolaa, hyppysellinen valkopippuria ja ripaus muskottipähkinää. Näillä pitäisi tulla ihan hyvä keitto. Tarjoiltaessa voit ripotella keiton päälle muutaman tipan tryffeliöljyä, jos sellaista kaapista löytyy.

Sen tässä huomasi, että siihen on varmaan syynsä, minkä takia lähes kaikissa muissa netistä löytyvissä ohjeissa on laitettu keittoon myös perunaa. Sillä taitaa yleisesti olla ihan taloudellisiakin syitä, sillä artisokat pelkästään eivät ole siitä halvimmasta päästä. Mutta maa-artisokkien maku tulee nyt vahvemmin esiin ja se ei välttämättä miellytä kaikkia. Ei siis mikään ylitsepääsemätön maku ole todellakaan kyseessä, mutta ihan tunnisteva sellainen. Itseäni se ei haitannut vaikka olenkin nirso.

Resepti:

(8 annosta)

700 g kuorittuja maa-artisokkia

1 keskikokoinen salottisipuli tai kaksi pientä

1 valkosipulinkynsi

1 rkl voita

0,5 l kasvislientä (tai 0,5 l vettä ja kasvisliemikuutio)

2 dl vettä

1 tl sokeria

0,5 tl suolaa

hyppysellinen valkopippuria

ripaus muskottipähkinää

Kuori maa-artisokat ja pilko ne palasiksi. Silppua myös salottisipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota kaikki voin kera paistinpannulla ja kaada kattilaan, jossa on puolisen litraa kasvislientä. Huuhdo paistinpannu pienellä vesimäärällä ja kaada kattilaan. Hauduta, kunnes maa-artisokat ovat pehmenneet. Soseuta ja lisää keskenään sekoitettu kerma ja kananmunan keltuainen soseeseen. Sekoita ja.lisää vettä tarvittaessa. Mausta.