Kuusenkerkkäsiirappia metsän antimista

Luonto tarjoaa kyllä näin keväisin niin monenlaisia mahdollisuuksia, että ei ehdi kaikista edes hyötymään. Puut, pensaat ja muut kasvit... kaikenlaista hyvää on tarjolla. Ja kaikesta ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, että tästä saisi jotain hyvää aikaiseksi. Tuskin kauhean moni nykynuori (miten tämäkin sitten määritellään? Luulisin itsekin olevani nykynuori, mutta ehkä tässä kolmenkympin lähestyessä tuosta voidaan olla montaa mieltä.) katselee kuusenkerkkiä ja miettii, että "hmm, näistäpä tulisi kiva siirappi.

Kokkihan on pari vuotta sitten ollut oikein jonkinlaisessa kuusenkerkkäsiirappitapahtumassa. Kyllä, tällaisiakin on. Saisi olla ehkä enemmänkin, sillä asuessani Luxemburgissa, joka kylällä oli jossain vaiheessa jonkinlaiset ruokaan tai juomaan liittyvät festivaalit. Joten siis kuusenkerkkäkyläjuhlat käyntiin täälläkin laajemmalti. Niissä juhlissa, missä kokki oli mukana, oli porukkaa noin kolmisenkymmentä henkilöä ja kerkkiä kerättiin yhdessä. Sanomattakin lienee selvää, että yhteistyön lopputuloksena oli litroittain siirappia. 

No, kuusenkerkistä saa kuitenkin siirappia ja enpä ole itsekään ennen ollut todistamassa sen tekemistä, vaikka valmis lopputuote onkin tuttu. Kotona ollessa oli mahdollista käydä nyppimässä kuusenkerkkiä metsänreunasta, niin näin myös tein. Käsittääkseni kerkkiä ei saakaan mennä nyppimään kuusista ilman maanomistajan lupaa, joten se pitää muistaa hoitaa.

Nyt alkaa olla viimeiset hetket oikeastaan kerätä kerkkiä, sillä ne ovat parhaimmillaan tuoreina ja väriltään hyvin vaaleanvihreinä. Siinä vaiheessa, kun niitä ei meinaa enää erottaa kuusesta, ei kannata niitä enää kerätä. Hyvä siirappiannos saadaan aikaiseksi noin litrasta kuusenkerkkiä.

Keittele siis litra kuusenkerkkiä puolentoista vesilitran kanssa. Puolentoista tuntia riittää tähän aika hyvin. Kun kerkät ovat kiehuneet tuon ajan, siivilöidään ne pois keitinvedestä.

Kerkkien keitinveteen lisätään tässä vaiheessa kilo sokeria ja sen jälkeen siirapin annetaan pulputtaa nelisen tuntia kattilassa. Sitä pitää välillä tietysti sekoitella, sillä kyllä tämänkin nyt voinee onnistua keittämään pohjaan.

Siirappi saa siis rauhassa pulputella kattilassa. Valmista se alkaa olla siinä vaiheessa kun se ei ole enää juoksevaa, vaan vähän venyvää. Parhaiten sen voi testata ottamalla siirappia vähän jäähtymään ja pyörittelemällä sitä sormenpäillä. Liikaakaan tätä ei saa keittää tai siitä tulee turhankin kiinteää, eikä sitä varmasti saa pullosta ulos. Jos sitä nyt ensin edes saa sinne pulloon asti. Tilanteen voi toki korjata lisäämällä vettä kattilaan ja keittämällä.

Valmiin kuusenkerkkäsiirapin voi pullottaa vaikkapa lasipulloon. Sitä voi käyttää esimerkiksi vaahterasiirapin tavoin ja se sopii todella hyvin marjojen kanssa. Ja nyt kun tätä herkullista siirappia on vähän enemmänkin, voi siitä nauttia pitkälle kesään. Sillä saa hienon loppusilauksen moniin kesän aikana tehtäviin jälkiruokiin. Tässä kävi mietityttämään, että mahtaisikohan tämä sopia myös makusiirapiksi drinkkeihin ja kahveihin. Tätä pitää tutkia ja raportoida.

Makuhan tässä on hyvällä tavalla erilainen. Siinä maistuu hunaja ja siirappi ja metsä. Näillä sanoin kokki sitä kuvaili ja itse allekirjoitan tämän täysin.

Resepti:

1 l kuusenkerkkiä

1,5 l vettä

1 kg sokeria.

Keitä kuusenkerkkiä vedessä noin 1,5 tuntia, jonka jälkeen kerkät siivilöidään pois. Lisää kerkkien keitinveteen sokeri ja keittele siirappia noin 4 tuntia aina välillä siirappia sekoittaen. Testaa koostumus ja kun se on mieluinen, lopeta keittäminen. Pullota siirappi ja nauti.