Ja leipä leviää - Saaristolaisleipä

Tämä perinteinen herkkuleipä on joidenkin ohjeiden mukaan "helpoin leipä ikinä", mutta kyllä se joskus vaan tarjoaa haastetta tekijälleen. Niin kävi tällä kertaa.

Aloita murentamalla ja sekoittamalla 50g tuorehiivaa kädenlämpöiseen piimään. (Tässä vaiheessa kokin suusta kajahtaa "kädenlämpöseen piimään?! Millä v**ulla mä nyt piimän lämmitän?") Piimä siis mikroon prkl. IKEA:n valtava metallikulho toimii hyvin sekoituskulhona, jos muut astiat ovat jo käytössä/tiskissä.

Lisää tämän jälkeen muut aineet, eli 3 desiä siirappia (mikä matemaattisten haasteiden ansiosta voi olla jännittävää annostella), 2 desiä sokeroimatonta puolukkasurvosta (puolukatkin voi toki poimia itse jos ei meidän tavoin keksi toteuttaa ideaa tunnin varoitusajalla), 3 desiä vehnäleseitä, 3 desiä mämmi- ja leipämaltaita, 4 desiä ruisjauhoja , 3 teelusikallista suolaa ja loppusilauksena noin litra vehnäjauhoja (ohje sanoo karkeita vehnäjauhoja, mutta niitä ei nyt juuri sattunut olemaan [ja sen huomaa ensimmäisen erän lopputuloksesta]). Älä vaivaa liikaa (toimii hyvin myös yleisenä elämänohjeena).

Maisteluvaiheessa mämmi puskee kyllä vähän liikaa läpi, joten kannattaa kenties kokeilla kaljamaltaita. Loppumakustelu voi vielä muuttaa tilannetta. Ja tekijöiden huomautuksena: kaloreita tästä taikinasta löytyy, joten ei kannata olla dieetillä, kun näitä tekee.

Lappaa valmis taikinaseos voideltuihin leipävuokiin ja anna nousta n. 1,5 tuntia. Sen jälkeen leivät vaan uuniin 175 asteeseen ja anna olla noin puolitoista tuntia (mahdollisesti kaksikin, riippuen siitä kuinka täyteen ahdat vuuan). Jos omistat paistomittarin, niin sillä voit kätevästi testata leivän valmiuden. Yleensä se on valmista siinä vaiheessa, kun leivän sisälämpötila nousee noin. 96:een asteeseen. Tällä kertaa se tosin hujahti jo 98:aan asteeseen ja silti leipä oli mehevää ja maukasta. Kun leipien pinta on tummunut, laita päälle folio, etteivät leivät kärvähdä.

Allekirjoittaneet totesivat myös, että taikina kannattaa jakaa kolmeen leipävuokaan kahden sijasta, sillä taikinaa on sen verran paljon, että se lainehti yli hyvin "kauniisti" eivätkä leivät meinanneet kypsyä keskeltä. Toisaalta syynä saattoi myös olla se, että erehdyimme käyttämään hienoja vehnäjauhoja karkeiden sijasta. Noh, aina ei kaikki mene niin kuin Strömsössä ja alla on siitä todistusaineistoa.

Toisella tekokerralla jauhot vaihdettiin siis suosiolla karkeampiin lajitovereihinsa ja lopputulos oli paljon parempi. Toki koko prosessi sai muutenkin vähän uusia käänteitä, joten kerrataanpa ne seuraavaksi. Leipien oltua uunissa n. 45 minuuttia ne siveltiin siirappi-vesiseoksella. Siirappia ja vettä oli molempia yhtä paljon seoksessa. Toinen sively tapahtui, kun leivät olivat lämmitelleet yhteensä puolentoista tuntia uunissa. Tämä leipien sively saa aikaan myös mukavan rapsakan kuoren aikaan, mikä ainakin meidän mielestämme toimii. Ja ne aiemmin kyseenalaistetut mämmimaltaat itseasiassa sopivatkin hyvin leiväntekoon.

Kun leivät ovat olleet uunissa sen 1,5 - 2 tuntia (nämä leivät olivat siis uunissa puolentoista tuntia) niin jäähdytä ne oikeasti hyvin, vaikka kuinka nälkä olisi. Leivän maku paranee vanhetessaan (ei nyt aivan samalla tavalla kuin vuosikertaviinien), joten jos mahdollista, niin anna sen olla pari-kolme päivää ja nautiskele sitten vasta.

Resepti:

1 l piimää
50 g hiivaa
3 dl siirappia
2 dl sokeroimatonta puolukkasurvosta
3 dl vehnäleseitä
3 dl mämmi- ja leipämaltaita
4 dl ruisjauhoja
3 tl suolaa
n. 1 l vehnäjauhoja

Leipä ei välttämättä muuta tarvi seurakseen kuin nokareen voita. Omia tarjoiluehdotuksia voi laittaa kommentteihin.

Perinteisesti.