keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kampanisut; ei hiustenhoitoon


Kampanisut ovat taas sellainen perinteinen leivonnainen, että varmaan kaikki ovat kuulleet sen nimen, mutta sen kummemmin historiaa kyseisestä leivonnaisesta ei varmaan monellakaan ole tiedossaan. Ei sillä, pikainen katsaus internetin ihmeelliseen maailmaan ei ihan hirveästi tuonut lisävaloa tähän aiheeseen. Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin lapin suunnalta lähtöisin oleva leivonnainen, joka on kyllä levinnyt muuallekin Suomeen. Kahvin kanssa kuitenkin hyvin yleinen tarjottava ja sellaisenaan se ei ainakaan ole mikään ylimakea vaihtoehto. Nisuissa on toki jonkin verran eroa riippuen siitä, missäpäin lappia on.

Kampanisujen tekoon tarvitset 650 grammaa jauhoja, 250 grammaa voita, 200 grammaa kermaviiliä, 2 desiä sokeria, 1 kananmuna ja 1 teelusikallinen soodaa. Voin tarvitsisi olla huoneenlämpöistä, eli ota se hyvissä ajoin jääkaapista ulos tai auta asiaa hieman mikroaaltouunilla.


Sekoita voi ja sokeri keskenään ja tee sama kermaviilille ja soodalle. Kun sokeri on sekoitettu voin kanssa, lisää kermaviili-sooda seos ja kananmuna ja sekoita taas. Lopuksi vielä jauhot sekaan ja taas kerran sekoitetaan. Taikinaa ei kuitenkaan saa vaivata vaan se tulee vain sekoittaa tasaiseksi. Laita taikina noin puoleksi tunniksi jääkaappiin viilentymään.



Laita taikina leivonta-alustalle, jolle on levitettynä ohut kerros jauhoja. Kaulitse taikina noin sentin paksuiseksi levyksi ja leikkaa siitä noin 4x8 sentin kokoisia paloja. Esimerkiksi pizzaleikkuri toimii vallan hyvin tässä apuna. Tee vielä jokaiseen nisuun viiltoja, jotta niihin saadaan se "kampa" aikaiseksi. 3 tai 5 sakaraa taitavat olla ne yleisimmät mallit.





Kampanisut eivät välttämättä tarvitse minkäänlaista käsittelyä, mutta niihin saa silti lisää makeutta (jos sellaisesta tykkää) valelemalla ne kevyesti vedellä ja ripottelemalla päälle esimerkiksi raesokeria tai kanelisokerisekoitusta. Paista kampanisuja 250:ssa asteessa seitsemisen minuuttia, kunnes niissä on kaunis ruskahtava väri pinnassa.


Resepti: 


650 g vehnäjauhoja
250 g huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
2 dl kermaviiliä
1 tl ruokasoodaa
1 kananmuna

Sekoita huoneenlämpöinen voi ja sokeri keskenään. Sekoita myös kermaviili ja ruokasooda keskenään, jonka jälkeen lisää seos voi-sokeriseokseen ja sekoita yhteen. Lisää kananmuna ja tämän jälkeen jauhot. Sekoita tasaiseksi taikinaksi, mutta älä vaivaa. Kaulitse noin sentin paksuiseksi levyksi, josta leikkaat 4x8 cm kokoisia palasia. Tee kammat leikkaamalla taikinaan viillot. Valele kevyesti vedellä ja lisää raesokeri tai muu vastaava. Paista 250:ssa asteessa n. 7 minuuttia.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Lemin särä; perinteisistä perinteisin

Nyt päästäänkin kokeilemaan Suomen vanhimmaksikin perinneruuaksi tituleerattua Lemin särää. Nimestäkin jo voi päätellä, mistä kyseinen ruoka on alunperin lähtöisin. Kyllä, Lemiltä. Kyseinen ruoka ei onnistu aivan jokaisessa keittiössä sellaisenaan, joten yritämme muovata sitä joka keittiöön sopivaksi. Ei silti parane unohtaa tuota perinteistä valmistustapaa.

Oikeastihan koko nimikin jo tulee astiasta, jossa ruoka valmistetaan eli koivuisesta kaukalosta, joka lämmössä halkeilee ja säröilee. Se on koko ruuan sydän. Todennäköisyys on kuitenkin melko suuri, että sellaista ei jokaisesta keittiöstä löydy, joten yritämme tehdä särää ilman särää.

Perinteisesti tuo koivuinen kaukalo on tehty puhdetöinä ja yhdestä kokonaisesta koivun palasesta, jonka on annettu kuivua kaksi vuotta. Särää liotetaan suolavedessä viikon verran, jonka jälkeen se tulee käsitellä karitsantalilla ja koekäyttää uunin jälkilämmössä. Vasta sen jälkeen päästään itse ruuanlaittoon. Enemmänkin juttua tästä perinteisestä prosessista löytyy täältä.

Tätä ei nyt ihan kahden vuoden ajan ole ehtinyt suunnitella, joten käyttöön otettiin vähän luovuutta. Särää varten tarvitset kilon verran lampaan lihaa, vaikkapa lampaanviulupaistin, ja kilon kiinteää perunaa. Liotetaan lampaanlihaa parin tunnin verran suolavedessä, jossa vettä on litran verran ja suolaa desi.

Lihan suolaannuttua otetaan se pois vedestä ja painellaan kevyesti talouspaperilla, jotta ylimääräiset nesteet saadaan pois. Koska tätä Lemin särää ei nyt voida valmistaa ihan perinteisellä tavalla, niin tarvitsee käyttää joitakin vaihtoehtoisia makuja, jotta mausta saataisiin samansuuntainen. Aidossa versiossahan säräkaukalo asetetaan leppäpulikoiden päälle 200-asteiseen uuniin, jossa on poltettu jo pari pesällistä puita. Näistä pulikoista lihaan tulisi varmasti jonkin verran savun makua.

Savun maun tähän voisi saada parillakin eri tavalla; savustetulla suolalla tai suihkutettavalla savuaromilla. Itse valitsimme savustuspussin käytön ja kaupasta tarttuikin mukaan Leppä-savustuspussi. Itse kaukalohan on tehty sitten taas koivusta, että senkin voisi ottaa mahdollisesti jotenkin huomioon. Meidän särästä saattaa nyt jäädä tämä maku siis pois.

Esilämmitä uuni 300 asteeseen, laita lihat savustuspussiin ja sulje pussi huolella. Aseta pussi kuumalle uunipellille ja anna olla 15 minuuttia, jonka jälkeen laske lämpö 200:aan asteeseen. Anna savustuspussin olla alemmassa lämpötilassa vielä 25 minuuttia ja ota sen jälkeen pussi pois uunista.

Ota savustuneet lihat savustuspussista pois ja laita ne uunivuokaan. Kaada kaikki irronneet nesteet myös vuokaan ja huuhdo savustuspussi vielä pienellä tilkalla vettä, jotta saat kaikki maut mukaan jatkoon.

Eräs asia mikä vaikuttaa myös lopputulokseen on tietysti uunin lämpö. Leivinuunia käyttäessä särä valmistetaan 200:ssa asteessa, mut sielläkin toki lämpö hiljalleen laskee. Sähköuunin kanssa päätettiin lämpö laittaa 150:een asteeseen, alkusavustusta luonnollisesti lukuunottamatta.

Paista lihoja noin kahden tunnin ajan ja muista valella lihaa vuokaan syntyneellä liemellä noin puolen tunnin välein. Jos näyttää siltä, että liemi alkaa huveta, lisää vähän vettä. Liemi nimittäin toimii pohjana koko valmistuksen ajan ja siinä olevat maut siirretään myöhemmin perunoihin.

Ota vuoka uunista 2 tunnin paistumisen jälkeen ja nosta liha pois uunivuoasta. Kaada liemi kattilaan ja lisää perunat. Vettä vielä perään niin, että perunat peittyvät. Lihat voidaan tällä välin taas laittaa takaisin uuniin, jotta ne eivät jäähdy. Peitä ne kuitenkin vaikka foliolla, etteivät ne pääse kuivumaan, nyt kun neste on otettu pois.



























Liemen maun voi myös tässä vaiheessa tarkistaa ja lisätä tarvittaessa suolaa, mikäli sitä tarvitaan. Itse lisäsimme hyppysellisen savustettua suolaa, joka voimistaa vielä savun makua. Perunoiden ollessa puolikypsiä (älä missään nimessä keitä niitä kypsiksi asti), otetaan ne pois kattilasta ja laitetaan lihan seuraksi uunivuokaan. Kaada päälle vielä liemi ja laita ruoka uuniin noin puoleksitoista tunniksi.

Ruoka on näin valmista tarjoiltavaksi. Tarjoile sen kanssa esimerkiksi perunalepuskat. 

Valmiissa ruoassa kyllä maistoi savun maun kevyesti. Ei kuitenkaan niin, että kyseessä olisi ollut savustettu lammas perunoiden kanssa, vaan juuri sopivan savuaromin koko ruoassa. Lammas pysyi yllättävänkin mehukkaana, vaikka pitkä kypsytysaika välillä arveluttikin. Muutamana hetkenä saattoi jo piehenhkö epätoivokin iskeä. Nesteen valelu siis todellakin auttoi pitämään lampaan mehukkaana. Lihapaloissa oli myös luuta, joten sekin todennäköisesti auttoi. Luun lähellä oleva lihahan on nimittäin mehukkainta, koska se sisältää eniten rasvaa.

Kaiken kaikkiaan kokeilu oli mielestämme erittäin onnistunut ja suosittelemme lämpimästi kokeilemaan. Vertailun vuoksi on kyllä päästävä nauttimaan ihan autenttista Lemin särää mitä pikimmiten. Lieneekö siis edessä kenties vähän maakuntamatkailua? Ennemmin tai myöhemmin näin voi olla.

Resepti:


1 kg lampaanlihaa (lampaanviulupaisti)
1 kg kiinteitä perunoita
1 dl suolaa
vettä

Suolaa lammas suolavedessä 1-2 tuntia. Savusta suolattu (ja kevyesti talouspaperilla painaen kuivattu) lammas savustuspussissa. 300 asteessa n. 15 minuuttia, jonka jälkeen 200 asteessa n. 25 minuuttia.

Aseta savustettu lammas uunivuokaan ja lisää vuokaan myös kaikki savustuksen aikana irronnut neste. Paista 150:ssä asteessa n. 2 tuntia, mutta muista valella lammasta sen paistinnesteellä suunnilleen puolen tunnin välein.

Ota vuoka pois uunista. Ota lammas talteen ja kaada paistinneste kattilaan, jonne lisätään perunat ja vettä, kunnes perunat ovat peittyneet. Laita liha takaisin uuniin, mutta peitä foliolla kuivumisen estämiseksi. Keitä perunat puolikypsiksi, jonka jälkeen ne lisätään uunivuokaan lampaan seuraksi. Kaada liemi perään ja anna paistua uunissa vielä noin puolitoista tuntia.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Perunalepuskat; rieska siinä missä muutkin

Tämä on taas näitä kohtalaisen simppeleitä ja melko nopeita ohjeita, mutta se on ihan positiivinen asia jos sattuu olemaan vähän nälkä. Tai siis... Perunoiden paistamisessa uunissa menee kyllä aikaa, mutta siinä välissä pitää vaan kiinnittää huomio johonkin muuhun kuin siihen nälän tunteeseen. Itse kokeilin löytää internetin ihmeellisestä maailmasta lisätietoja lepuskoista, mutta muuta ei oikein irronnut, kuin se, että ne ovat ilmeisesti lähtöisin Suomen itäosista, ehkä jopa Savosta. Rieskojen sukua nämäkin, mutta nimi on maakunnallista alkuperää.

Aloitetaan hankkimalla kilon verran Rosamunda-perunoita. Kypsennä perunoita uunissa vajaan tunnin verran. Paistoaika riippuu täysin koosta ja nämä kyseiset potut olivat vähän suuremmanpuoleisia.


Kun perunat ovat kypsyneet, leikkaa ne halki ja koverra sisältö astiaan. Laita joukkoon 90 grammaa voita ja sekoita sähkövatkaimella. Lisää 1,5 desiä lämmintä maitoa pikkuhiljaa, niin että seoksesta tulee sileä ja aikalailla perunamuusimainen sose. Mausta suolalla ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Pikaversioon käy hyvin tähteeksi jäänyt perunamuusi.

Sekoita perunasoseeseen puolet vehnäjauhoista, joita on 300-350 grammaa. Loput levitetään leivonta-alustalle ja perunasosetaikina kaadetaan niiden päälle. Pyörittele ja vaivaa loputkin jauhot sekaan, kunnes taikina on kiinteähkö. Rullaa taikinasta... öh... rulla ja leikkaa siitä viitisentoista ohutta, noin puoli senttiä paksua leipää. Pistele niitä pinnasta ja laita kevyesti jauhotetulle uunipellille.


Ensimmäisestä erästä tehtiin vähän paksumpia ja ne vielä pullistuivat hieman lisää uunissa. Paista noin 275:ssä asteessa liki kymmenen minuuttia. Tarkkaile taas tilannetta, etteivät ne kärvähdä. Ota uunista, anna hetken jäähtyä, ettei suu pala. Kannattaa sutia ylimääräiset jauhot pohjasta pois. Nauti sellaisenaan voin kanssa.



Resepti:


1 kg Rosamunda-perunoita
90 g voita
1,5 dl maitoa
1,5 tl suolaa
350 g vehnäjauhoja

Kypsennä perunoita uunissa n. 50 minuuttia. Halkaise perunat ja koverra sisältö kulhoon. Lisää voi ja vatkaa soseeksi. Lisää maito vähän kerrallaan. Mausta suolalla ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi.

Lisää puolet jauhoista ja alusta taikina. Kaada loput jauhot työpöydälle, taikina päälle ja työstä taikinasta kiinteä vaivaamalla ja pyörittelemällä.

Rullaa taikinasta tanko ja tee siitä tasakokoisia paloja. Painele vehnäjauhoja apuna käyttäen paloista ohuita leipiä. Aseta jauhotetulle uunipellille ja pistele pintoihin reikiä haarukalla. Paista 275:ssä asteessa n. 10 minuuttia. Sudi ylimääräiset jauhot pois valmiiden leipien pohjista.



keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kurpitsakeitto. Ei taida Tuhkimo päästä enää tanssiaisiin.

Tämä herkku sopii loistavasti ajankohtaan, vaikka kurpitsa ehkä onkin maailmanlaajuisesti mielletty Halloweeniin liittyväksi. Tai vaihtoehtoisesti Tuhkimoon. Mikä onkaan kätevämpi tapa liikkua paikasta toiseen, kuin taikoa kurpitsasta itselleen vaunut. Tiedä sitten, mitä niistä nykypäivänä tulisi; urheilu- vaiko pakettiauto. Nyt ei kuitenkaan taiota vaunuja vaan tehdään kurpitsakeittoa.

kurpitsakeitto ohje
kurpitsa ruokaAlku kyllä muistuttaa omalla tavallaan Halloween-kauhuleffaa, sillä tässä tarvitaan veistä kurpitsan palotteluun. Nyt ei päästä kuitenkaan leikkelemään veikeitä naamoja kurpitsaan, vaan se pistetään tylysti neljään osaan; puoliksi ja puolikkaat puoliksi. Tietynlaista varovaisuutta on silti hyvä noudattaa, sillä kurpitsan puolittaminen ei ole ehkä aivan niin helppoa, mitä sen uskoisi olevan. Kaavi siemenet pois (mutta älä heitä pois), jonka jälkeen voit paloitella kurpitsan vielä pienempiin palasiin. Levitä palaset uunivuokaan ja paahda 250:ssä asteessa 20-30 minuuttia. Anna kurpitsanpalojen jäähtyä.

kurpitsan puhdistaminen
Sillä aikaa kun kurpitsan palaset ovat viilentymässä voidaan siemenet puhdistaa. Se onnistuu ihan hyvin hinkkaamalla niitä vaikkapa keittiöpyyhkeellä, niin että ylimääräiset rääppeet irtoavat niistä. Kaada siemenet pellille tai valurautapannuun, jos sellainen kaapista löytyy, mausta rypsiöljyllä, suolalla ja chilillä ja paahda kymmenisen minuuttia 200:ssa asteessa. Paahdetut siemenet toimivat hyvin valmiin keiton kanssa tai ihan vain naposteltaviksi sellaisenaan. 

kurpitsakeitto
kurpitsansiemen paahtaminen
Keitto ei kuitenkaan synny ihan pelkästä kurpitsasta vaan sitä varten paloitellaan varsiselleriä, sipulia ja omenaa. Palaset vaan margariinin kanssa pannulle, jossa niitä kuullotetaan hetken aikaa. Ripottele pari ruokalusikallista vehnäjauhoja kuullotettujen kasvisten päälle ja kaada vielä vettä kuutisen desiä. Tässä keitossa vesi on vanhin voitehista, kasvisliemi kun saattaa olla jopa liian voimakas maultaan kurpitsan kanssa.

kurpitsa uunissa



Nyt päästään jälleen kurpitsojen kimppuun. Niistä leikataan kuori pois ja heitellään kuorettomat palaset tehosekoittimeen. Yksin niiden ei suinkaan siellä tarvitse pyöriä vaan seuraksi laitetaan kuullotetut varsisellerit, sipulit ja omenat. Kuullottamisen jälkeen lisätty neste mukaan ja perään vielä pari desiä kermaa, jonka jälkeen voi keittoa alkaa muussata. Maustamiseen tarvitset suolaa, muskottipähkinää, paprikajauhetta sekä hyppysellisen kanelia. Mausteitahan tietysti saa aina laittaa ihan oman maun mukaan. Nestettä voi myös lisätä oman mieltymyksen mukaan. Jos tykkää ohuemmasta keitosta niin lupa on tehdä ohuempaa ja sama toisinpäin.

sosekeitto
kurpitsan kuoret

Resepti: 


n. 1 kg kurpitsa
6 dl vettä
2 dl ruokakermaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 varsisellerin vartta
1 keskikokoinen sipuli
1 omena
3 rkl margariinia kuullottamiseen
Suolaa
Muskottipähkinää
Paprikajauhetta
Kanelia

Pilko kurpitsa neljään osaan, kaavi pois siemenet ja paloittele kurpitsan palaset vielä vähän pienemmiksi. Laita palaset uunivuokaan ja paahda 250:ssä asteessa 20-30 minuuttia. Poista kuori.

Pilko varsisellerin varret, sipuli ja omena ja kuullota margariinin kanssa paistinpannulla. Kaada päälle vettä. Laita kuoritut kurpitsan palaset ja kuullotetut ainesosat veden kera tehosekoittimeen ja muussaa. Lisää kerma loppuvaiheessa ja mausta keitto.

Puhdista ja mausta kurpitsansiemenet. Paahda niitä uunissa 200:ssa asteessa n. 10 minuuttia.


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Karpalomarmeladi; lisäkkeeksi melkein mihin vain

karpalohillo
Vielä ehtii hyvin marjasuolle karpaloita poimimaan, mutta jos lähellä ei ole soveltuvaa suomaastoa tai joku ryökäle on käynyt tyhjentämässä vakioapajat, niin kaupasta saa pakastekarpaloita.

suo
Tämän valmistus on taas aika simppeliä, joten kuka tahansa voi tehdä omaa marmeladia. Hilloa varten tarvitset nelisensataa grammaa marjoja, 300 grammaa hillosokeria, desin vettä ja erinäisiä mausteaineita. Tämä marmeladi maustetaan nyt kanelitangolla, vaniljatangolla, tähtianiksella ja appelsiininkuorella.

tähtianis vaniljatanko kanelitanko
tähtianis kanelitanko karpalo
Laita desi vettä ja marjat kattilaan ja kiehauta hetki, niin että marjat hieman hilloutuvat ja niiden rakenne pehmenee. Mausteet laitetaan appelsiininkuorta lukuunottamatta heti samaan syssyyn, eli kokonainen kanelitanko, vaniljatanko, josta siemenet on eroteltu ja tähtianis vain marjojen perässä kattilaan. Kun marjat ovat jo vähän hilloontuneet, lisää hillosokeri. Muista mausteista poiketen raastettu appelsiininkuori laitetaan mukaan vasta tässä vaiheessa. Anna kuplia noin viisitoista minuuttia. Marjoja saa vähän painellakin, jos haluaa rikkoa niiden rakennetta enemmän ja tehdä marmeladista tasaisempaa.

hillon purkitus
Kauho valmis marmeladi säilytyspurkkiin. Oman maun mukaan voit joko jättää maustetangot ja tähtianiksen purkkiin mukaan tai noukkia ne pois. Marmeladia tästä tulee sellainen pieni, sievä purkki täyteen, mutta jos sitä tekee suuremmalle porukalle käyttöön, kannattaa tehdä heti isompi annos.


Resepti: 


400 g karpaloita
300 g hillosokeria
1 dl vettä
kanelitanko
vaniljatanko
tähtianis
appelsiininkuorta

Marjat ja vesi kattilaan mausteiden kera. Anna kiehua hetki ja lisää sokeri marjojen hieman pehmennyttyä. Sekoita ja anna kuplia noin 15 minuuttia. 

torstai 17. lokakuuta 2013

Kotijuusto; pistä juusto juoksemaan

maitojuusto
Tässä lähdetään liikkeelle nyt sit ihan perusteista. Eli lypsä lehmä. Tai jos ei nyt satu olemaan lehmiä lähettyvillä (ja naapurin lehmien lypsäminen luvatta taitaa olla lainvastaista), niin voit käydä ostamassa kaupasta 3 litraa täysmaitoa. Vähän tarvitaan suolaakin, sekä juustonjuoksutinta. Jälkimmäinen kuulostaa jollakin tavalla harrastukselta, ehkä vähän niin kuin koirien agility. No, juuston kanssa siis vain juoksemaan siitä. Täällä juusto tehdään noin 3 tuntia sitten lypsetystä maidosta. Sitä ei kaupasta saakaan, koska se on määritelty "riskielintarvikkeeksi", mutta perinneruokablogi haluaa nyt perinteistä maitoa. Tokihan huonosti säilytetystä tuoreesta maidosta voi saada joitakin tauteja, mutta uskon, että hengissä selviämme tästäkin koettelemuksesta. Ovat ihmiset ennenkin selvinneet.

miten kotijuusto tehdään

Kattila kaapista esiin ja levylle. Kaada maito kattilaan, lisää ruokalusikallinen suolaa ja lämmitä kädenlämpöiseksi (37 astetta). Sekoita joukkoon ruokalusikallinen juustonjuoksutinta ja kuumenna neste 40-42 asteiseksi. Kannattaa siis olla lämpömittari käytössä, sillä lämpö ei nimittäin saa missään nimessä mennä tuon yli. Nosta kattila levyltä ja anna juuston saostua 20-30 minuuttia ihan rauhassa kannen alla.

kotijuuston valmistaminen


Juuston hyydyttyä leikkaa siihen veitsellä ristiviillot. Anna heran vielä erottua kymmenisen minuuttia ja sen jälkeen voit alkaa lappaa juustoa reikäkauhalla juustomuottiin. Öö, niin siis muista hankkia juustomuotti. Tai no, lävikkö tai siivilä käyvät myös tähän toimenpiteeseen. Ohjeen mukaan juustomuotti tulisi vuorata kostutetulla sideharsolla, mutta oho, kun tuo kohta tuli ohitettua. Ihan hyvä lopputulos tulee ilmankin. Muista puristaa ja painella juusto muottiin ihan kunnolla, sillä ylimääräistä nestettä sieltä kyllä valuu paljon. Äänet toki ovat hyvinkin eksoottisia tämän seurauksena. Muutenkin juustosta on saatava mahdollisimman tiivis, jotta se pysyy kasassa.

perinteinen kotijuusto

Ota juusto pois muotista. Se saattaa vaatia muotin kääntämistä ylösalaisin ja hellää läpyttelyä. Jos päädyit ottamaan sideharson osaksi tätä juustoprojektia, sen voit taitella juuston päälle. Päälle vielä vaikka lautanen kevyeksi painoksi. Juuston voisi antaa valua jääkaapissa joitakin tunteja tai, jos oikein on malttia, vaikka yön yli. Tämä juusto kävi läpi hieman erilaisen prosessin ja se lillui vähän aikaa kylmässä ja voimakassuolaisessa vedessä. Vasta sen jälkeen juusto pääsi tarjoiltavaksi.

juustomuottikotijuuston teko

Itse hotkimme tätä ihan sellaisenaan, mutta juusto käy loistavasti vaikkapa kakon kanssa. Kylmät kala- ja liharuuat sopivat seuraksi myös. Ja niille, jotka eivät tiedä, mitä kakko on, niin se on pääosin Satakunnassa tuttu leipä, joka valmistetaan ohra- ja vehnäjauhoista. Kannattaa kokeilla, jos vielä ei ole maistanut. Blogissakin sitä varmasti tullaan näkemään. Kotijuusto sopii täydellisesti myös joulupöytään, joten tästäpä vinkki jo sinne.

Resepti:


3 l täysmaitoa
1 rkl suolaa
1 rkl juustonjuoksutinta

Kaada maito kattilaan ja lisää suola. Kuumenna kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon juoksutin. Kuumenna maito 40-42 asteiseksi, mutta ei kuumemmaksi. Ota kattila levyltä, peitä kannella ja anna saostua 20-30 min.
Leikkaa hyytyneeseen juustomassaan veitsellä ristiviillot. Anna heran erottua n. 10 min ja nostele juustomassa reikäkauhan avulla juustomuottiin. Painele juusto tiiviiksi. Ota juusto pois muotista ja liota vähän aikaa suolavedessä.


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Unelmatorttu, se aito ja oikea

kääretorttu
Unelmatorttu on yksi näistä leivonnaisista, mihin yleensä löytyy ainakin melkein kaikki ainesosat kotoa, etenkin jos on yhtään tapana leipoa. Ja nopeakin tämä on, joten ei ole mitään syytä olla leipomatta. Tarvitset siis kananmunia, hienoa sokeria, voita, tomusokeria, kaakaojauhetta, leivinjauhetta ja maissijauhoja. Perunajauhotkin käy, mutta niitä ei nyt ollut kaapissa ja maissijauhoja puolestaan oli.

ainekset
Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita yhteen kaakaojauhe, maissijauhot ja leivinjauhe ja siivilöi seos siivilän läpi vaahtoon. Sekoita yhteen kääntäen, eli sähkövatkaimella on nyt lähestymiskielto. Makuhan tässä on aika vakio näillä aineilla, mutta aina on hyvä vähän maistaa taikinaa. Siis vähän; ei nyt ainakaan paria desiä enempää.

taikinaseos

Kaada taikina leivinarkilla peitetylle uunipellille ja levitä tasaisesti koko alueelle. Uunin lämpötilaksi 225 astetta ja uunin lämmittyä tökkää taikinapelti uuniin noin seitsemäksi minuutiksi. Sillä välin voitkin vatkata yhden kokonaisen kananmunan ja  100 grammaa voita keskenään. Kun ne ovat jo vähän alkaneet seota, lisää vielä tomusokeri, jota on tuollaiset nelisen desiä ja jatka sekoittamista.

taikina

Ota leivinarkki ja ripottele sen päälle hienoa sokeria, sillä uunista otettava taikinalevy viihtyy parhaiten tällaisen päällä lepäämässä. Kumoa se siis sokeroidun leivinpaperin päälle, ota irti uunivuoassa ollut leivinpaperi ja siirrä jäähylle viilentymään. Siis torttu, ei se irrotettu leivinpaperi. Kun se on ehtinyt kunnolla viilentyä, kaavitaan tämän vapaan pinnan päälle äsken valmistettu kreemi. On nyt aivan pakko myöntää, että sitä jäi hieman turhan vähän torttua varten, joten jos on innokkaita maistelijoita, kannattaa kreemiä tehdä vähän reilunlaisesti.

taikinalevy

Eli siis, levitä kaikki jäljelle jäänyt kreemi kuitenkin taikinalevyn päälle, rullaa se tiukahkoksi rullaksi käyttäen apuna leivinpaperia. Valmis rulla vielä leivinpaperiin tiukaksi kääröksi, niin sitten voitkin taas laittaa tortun jäähylle. Unelmatorttu on parhaimmillaan, jos sen voi antaa olla yön yli, mutta voihan sen kimppuun toki hetikin käydä. Siivilöi sihdin avulla tortun päälle vielä sievä kerros tomusokeria ja se on valmis tarjoiltavaksi.

Resepti:


4 kananmunaa
1,5 dl sokeria
1 dl maissijauhoja
0,5 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

täyte: 
100 g voita
1 kananmuna
4 dl tomusokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi ja lisää yhteen sekoitetut kaakaojauhe, maissijauho ja leivinjauhe siivilän läpi. Käännä kuivat aineet vaahtoon, kunnes taikina on tasaista. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, levitä se tasaiseksi levyksi ja paista uunissa 225 asteessa 7 minuuttia. Kumoa taikinalevy leivinpaperille, jonka päälle on siroteltu hienoa sokeria. Vatkaa täytteen aineet keskenään ja levitä tasaiseksi kerrokseksi taikinalevyn päälle. Kääri rullalle ja laita jääkaappiin.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Silakkaviikonloppu: silakkaa kolmella tavalla

Silakkarullat


Nyt on luvassa oikein kunnon teemanumero. Helsingin Sataman silakkamarkkinat jotenkin kummasti vaikuttivat tähän viikonlopun menuun, joten silakkaostoksille siis. Tässä illan mittaan tullaan tekemään silakkarullia uunissa, silakkapihvejä ja savustettuja silakoita. Eli käytännössä tällaisen kalaskeptikon unelmaviikonloppu. Toisaalta, jos kouluaikoina on saanut traumoja silakkapihveistä, niin tässä on nyt tilanne korjata tuo asia. Näistä toivottavasti tulee jotain paljon parempaa.

Ensimmäisenä vuoronsa saavat siis silakkarullat. Tätä varten kannattaa hankkia noin 400 grammaa silakoita. Muita tarvittavia ainesosia ovat väkiviinietikka, mustapippuri, suola, sokeri, tilli ja vettä. Eli helppoa kuin heinänteko.


Kääri silakat rullalle ja asettele uuninkestävään pannuun tai vuokaan. Sirottele tilli ja pippurit joukkoon sillälailla sopivasti ja kaada päälle väkiviinietikkavesiseosta. Väkiviinietikkaa siis 0,5 desiä ja vettä puolentoista desin verran. Siihen sekaan siis vielä sokeria yksi ruokalusikalline ja suolaa saman verran. Laita pannu uuniin 200:aan asteeseen ja anna paistua puolisen tuntia.


Savustetut silakat


Silakoiden lisäksi tätä varten tarvitaan savustuspussi, ellet sitten satu omistamaan kunnon savustuslaatikkoa. Savustuspussista ainakin pelmahti kunnon savunhaju heti samantien, kun sen otti pois paketistaan, joten eiköhän tämän pitäisi onnistua.

Valitse noin 300 grammaa silakoita, pese ja suolaa ne. Silakat ladotaan siis nahkapuoli alaspäin ja ripotellaan suolaa päälle. Tilliäkin voit silputa pinnalle lisämakua tuomaan. Taittele silakat takaisin "kalan muotoiseksi". Parasta lienee asetella ne folion päälle, koska se helpottaa niiden saamista savustuspussiin. Sekä tietysti niiden poisottamista. Kalat vain pussiin ja savustamaan.

Savustuspussin kanssa savustaminen uunissa onkin sitten omanlaisensa prosessi. Ohjeet löytynevät varmaan jokaisesta savustuspussin paketista, mutta käydään ne läpi tässä silti pikakelauksella. Aseta uunipelti uunin alimmalle tasolle ja esilämmitä uuni maksimilämpöön. Älä täytä pussia kokonaan, sillä se kohoaa savustuksen aikana n. 10 senttiä. Sulje pussi taittamalla se kaksinkertaisella, noin sentin levyisellä taitoksella.

Aseta pussi kuumalle pellille, niin että pussin "tämä puoli alaspäin" -puoli tulee loogisestikin alaspäin. Jos omistat liesituulettimen, se on suositeltavaa laittaa päälle ainakin aluksi. Tässä asunnossa sitä ei ole ja tuoksu ja "savutilanne" on sen mukainen. Ihme kyllä palovaroitin ei alkanut huutaa. Uunin luukkua ei savustuksen aikana saisi avata, ettei lämpötila muutu dramaattisesti.

Savusta ensin uunin maksimiteholla, jotta savustutoiminto käynnistyy kunnolla. Sen jälkeen laske lämpötila 200:aan asteeseen ja jatka kypsentämistä. Uunista otettua, anna ruuan vetäytyä vielä kymmenisen minuuttia ennen kuin leikkaat pussin auki vaikka saksilla.


Silakkapihvit


Vielä hetki silakoita ja sitten pääsee lepäämään. Levitä silakat leivinpaperille nahkapuoli alaspäin ja mausta suolalla, valkopippurilla ja tillillä. Sen jälkeen pääset pelaamaan eräänlaista "etsi parit" -peliä, joskin tässä vaikeustaso on vähän helpompi kuin normaalisti. Tässä kun ei tarvitse muistaa niin paljoa kuin normaalissa muistipelissä. Joten siis ei muuta kuin parittamaan silakoita.



Leivitä silakkapihvit ruisjauhoissa ja paista voissa  kuumalla paistinpannulla, kunnes silakat ovat rapsakoita. Hyvin yksinkertaista. Kaikkien näiden silakoiden kanssa sopii hyvin yhteen keitetyt perunat tai perunamuusi. Kermaviilikastike menee myös loistavasti kyytipoikana. Sen kun vielä maustaa vähän suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Tilliähän voi tunkea kans vähän joka väliin, jos siltä tuntuu.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Suositut tekstit