sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Viekö tämä ruoka kielen mennessään? Keitetty naudankieli.

naudan kieli

Tästä alkaa nyt muodostua erittäin toimiva perinne. Aina, kun eräs ystävämme saapuu kaupunkiin ja viipyy luonamme, hän tuo jotain mukanaan. Edellisellä kerralla kyseessä oli sian pään puolikas ja tällä kerralla mukana tuli kokonainen naudan kieli. Voisikohan tätä alkaa odottaa muiltakin vierailta? Vapuksi ainakin on ystäviä tulossa, joten ehkäpä tästä voisi vihjata. No ehkä sitä ilmankin pärjätään.

Tämä kyseinen kieli saapui Kullaalta asti, Tenhon Maatilalta, joka tuottaa kunnon luomulihaa. Sieltä taisi aikaisemmin tulla sian pääkin. Varmasti näitä lähempääkin olisi saanut, jos olisi kauppahalleissa pyörähtänyt, mutta kun ystävämme ehdotti, että voisi tuoda näitä mukanaan, niin mikäs siinä sitten. Ei tullut mieleenkään kieltäytyä siinä vaiheessa.


Yksi tuore kieli siis ilmestyi pöydälle. Sitä onkin tuossa hauska ihmetellä. Toisaalta, kun on kotoisin maatilalta, jossa aikoinaan oli myös lihakarjaa, niin naudan kieli ei nyt ole ihan niin eksoottinen asia. Karhea se jokatapauksessa on.

Esivalmisteluna kieltä harjataan juoksevan veden alla. Harjattu kieli laitetaan kattilaan ja kylmää vettä perään. Laita vettä niin, että kieli peittyy kunnolla. Tässä kymmenen litran kattilassa se tarkoittaa aika isoa vesimäärää. Keittämisen aikana sitä saa muutamaan otteeseen taas lisätäkin. Suolaa tarvitaan tietysti ja sitä holahti kattilaan nelisen ruokalusikallista. Maustepippureita mukaan lisättiin 10 kappaletta ja laakerinlehtiä neljä. Sitten kielen annetaankin kiehua rauhassa kolmen tunnin ajan. Kuori pinnalta taas siihen muodostuvaa vaahtoa.

Kun kieli on keittynyt tarpeeksi, otetaan se kattilasta ja sen pinta viilennetään mahdollisimman nopeasti sellaiseksi, että siihen pystyy käsin koskemaan. Parhaiten tämä onnistuu juoksevan kylmän veden alla. Kielestä kuoritaan valkoinen kalvo, jonka pitäisi tässä vaiheessa lähteä hyvin irti.


Tästähän tuli loppujen lopuksi vähän tällainen "soitellen sotaan" -tyylinen juttu, sillä kielen keittymisen aikana selaillut internet-lähteet paljastivat muutamiakin asioita, jotka olisi voinut tehdä toisin. Yksi näistä tärkeimmistä asioista oli suolan lisääminen. Naudan kielen kanssa suola ei ilmeisesti olekaan ollenkaan välttämätöntä ja itseasiassa vain sitkeyttää kieltä. Näin ainakin muualla sanotaan. Lopputuloksen mausta ei kyllä silti ole valittamista. Eikä se nyt mielestäni mitenkään hirveän sitkeätäkään ollut. Suurin ongelma on vain sen ajatuksen kanssa, että siinä on naudan kieli edessä. Tästä kun pääsee yli, niin voi käydä herkuttelemaan.

Resepti:

n. 1,7 kg kieli
10 maustepippuria
vettä niin että kieli peittyy
n. 3 rkl suolaa
4 laakerinlehteä



Piparjuurikastike kielen kaveriksi

Otetaan 50 grammaa margariinia ja kiehautetaan kattilassa ja sitten lisätään sekaan kaksi ruokalusikallista vehnäjauhoja. Jahka nämä ovat keskenään sekoittuneet, lisätään joukkoon kaksi desiä kielen keitinlientä sekä noin desin verran vettä. Nesteiden suhteet voi itse katsoa sopivaksi, riippuen keitinveden suolaisuudesta. Kaksi ruokalusikallista raastettua piparjuurta ja kaksi teelusikallista sitruunamehua vielä sekaan ja kastike alkaa olla valmista.  .

Resepti:

50 g margariini
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl keitinvettä
1 dl vettä
2 rkl raastettua piparjuurta
2 tl sitruunamehua



3 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä kuvallisesta ohjeesta, muissa ohjeissa jäi mietityttämään että miten tuo kielen kuoriminen oikein tapahtuu, mutta tässä tuli selkeäksi kuvan kera. Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Koska monista tuntuu kielen syöminen/näkeminen oudolta, teen katikkeen ja liisään siihen juustoa ja uuniin kunnes väriä vähän tulee. Moni uskaltaa maistella paremmin

    VastaaPoista
  3. Kielen kuoriminen onnistuu keittämisen jäkeen helposti veitsellä ja samalla voi herkutella kielessä olevilla sylkirauhasilla.
    Naudankieli vaatii ehdottomasti suolaa.Mikäli kieli on sitkeä sitä ei ole keitetty tarpeeksi.
    Itse laitan keitinveteen pari sipulia ja yhden valkosipulin kokonaisia maustepippureita,laakerinlehtiä ja suolaa .Kotona valmistettiin jo 60-luvulla samoilla aineilla.
    Ei muuten ole milloinkaan syöty sitkeää kieltä.
    Hyvä ruisleipä ,voita, ohueksi leikattuja kieli siivuja,ripaus Aromattia
    ja tuoretta kurkkua päälle.Se on muuten siinä ! NAM

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Suositut tekstit