tiistai 1. lokakuuta 2013

Kuhakeitto lämmittää niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin

kalakeittoa lautasella
Ensimmäinen askel kalakeiton teossa on kalan hankkiminen. Jos ei ole järveä lähettyvillä eikä kalastusluvat kunnossa, kannattaa suunnata kalatiskille. Kuhaa ei välttämättä ole pakko valita, mutta viikonlopun vierailu maalla näyttää sellaisen tuoneen jääkaappiin, joten me käytämme nyt siis kuhaa. Jos ostat kokonaisen kalan, tulee se fileroida.


Kaikki "ylimääräiset" osat voitkin käyttää kalaliemeen. Kattilaan vaan nokare voita, rääppeet perään ja freesataan niitä hetki. Lisää sen jälkeen vettä niin, että kalanrääppeet peittyvät veteen ja anna kiehua noin tunnin verran. Ai niin, ja pistä veteen vielä pari laakerinlehteä. Kaavi liemen päälle kertyvä vaahto pois (tai kiehauta hellalle, niin kuin eräät tekivät... TAAS).

Liemen keittyessä on hyvää aikaa valmistella kaikki muut ainekset valmiiksi. Tai ainakin käännellä ja väännellä niitä erilailla, jotta saat niistä hyvän kuvan blogiin. Varmaan 15 minuuttia meni ainakin siinä operaatiossa. Tämän jos voit skipata, niin kuori ja pilko perunat sekä sipuli, niin sillä pääsee jo pitkälle. Kalankin voi laittaa vähän pienempään muotoon kuin kahteen isoon fileepalaan. Muista pitää ruotoja silmällä.



Liemi onkin jo ehtinyt kiehua, joten ota kattila pois hellalta ja siivilöi liemi. Kalansilmät ja muut vastaavat ovat vähän turhan eksoottinen osa ainakin omasta mielestäni, joten on parempi, ettei niitä lisää keittoon. Lientä voi kai keittää kasaan, mutta lientä takaisin kattilaan kaataessa kävi vähän hassusti:
  "Mitä sä nyt teet?" kysyin, odottaen ohjeita, jotka voisi muuttaa tekstiksi blogiin.
  "Kaadan tätä lattialle" kuului kokin vastaus kärsivästi huudahtaen, kun muutama desi lähestulkoon kiehuvaa lientä päätti haluta lattialle. Käyhän se kalaliemen redusointi näinkin. Oho. Palovammat jaloissa voivat hyvinkin olla uusi tuleva trendi.

Kokonaisuudessaan tuo pieni tapaturma varjosti koko loppuiltaa, eikä pieniltä mokilta enää vältytty. Kokkia saattoi ehkä väsyttää vähäsen. Pistetään siis tämän piikkiin sekin, että puhelin meinasi päätyä osaksi keittoa.

Jos liemestä muuten haluaa tehdä asteen tai pari fiinimmän, niin siihen voisi lisätä vähän valkoviiniä. Tässä taloudessa viinit eivät ole perinteisesti säästyneet ruuanlaittoon asti, joten tässä liemessä ei ole viiniä.  

Kun asiat taas ovat edes jotenkuten hallinnassa, niin kiehauta voi ja jauhot keskenään. Lisää sekaan kuuma kalaliemi vähän kerrallaan. Kalalientä oli ehkä noin puolitoista litraa jäljellä lattiatapaturman jälkeen, mutta se taitaa olla itseasiassa juuri haluttu määrä. Tarkkaile taas kattilaa sillä ylikiehumisvaara on suuri. Mausta suolalla; noin puolitoista teelusikallista riittänee, ja muskottipähkinällä. Lisää perunat, sipuli ja pippurit ja keitä kypsäksi. Kala lisätään vasta kun perunat ovat lähes kypsiä. Niin ja kerma tietysti mukaan myös melko loppuvaiheessa, sekä tillit ja sitruunamehu.


Kokin maistaessa keittopohjaa, kommentti "jännän makuista" ei hirveästi luonut turvallisuuden tunnetta, mutta kyllä se ihan hyvää oli, kun itse maistoin. Ja tämän sanoo siis henkilö, joka ei varsinaisesti ole kalankaan suurin ystävä. Kun valmis keitto viimein päätyy lautaselle, kannattaa sen antaa vähän viilentyä, koska täällä vietettiin jälleen tuskaisia hetkiä suun palaessa. Maku kuitenkin oli omasta mielestäni aivan kohdillaan.



Resepti:


nokare voita
 kalan rääppeet (ei kiduksia ja sisälmyksiä)
3 laakerinlehteä

n. 700 g puhdistettua kuhaa
1 l perunaa
2 dl kermaa 38%
2 rkl vehnäjauhoja
1 sipuli
50g voita
sitruunamehua
suolaa
valko- tai viherpippuria
muskottipähkinää
tilliä

Fileroi kala ja käytä rääppeet (nahka, evät, pyrstö, pää) kuullottumassa voissa kattilassa. Lisää vettä noin kaksi litraa ja laakerinlehtiä. Keitä noin tunti jonka jälkeen siivilöi liemi. 
Laita tyhjään kattilaan voi ja jauhot ja kypsytä vähän aikaa. Lisää kuumaa kalalientä vähän kerrallaan. Lisää sekaan mausteet, perunat ja sipuli. Keitä kunnes perunat ovat lähes kypsiä ja lisää kala. Kun keitto on jo lähes valmista, lisää kerma, sitruunamehu ja tilli.

3 kommenttia:

  1. Voi poijat mitä herkkua, kerran saatu kuha soppaa ja täytyy sanoa että NAM!!! Oispa oltu siellä mut ei nyyh, sapuskalle 10/5 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä todella hyvää, jopa kalaskeptikko tykkäsi.

      Poista
  2. Oli muute viimesen päälle kuhakeitto! Tehtiin kyl muikuista ja eri ohjeella.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Suositut tekstit